Kevään klassikkolukupiirin ohjelma ja aikataulu. Kokoontumiset SKP:n toimistolla (Haapaniemenkatu 7-9B, 9. kerros) aina kello 17.30.:
12. helmikuuta: Karl Marx: Gothan ohjelman arvostelua
Lue verkossa
12. maaliskuuta: V.I: Lenin: Karl Marx
9. huhtikuuta: Rosa Luxemburg: Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous?
Lue verkossa
15. toukokuuta: Friedrich Engels: Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi
Lue verkossa
Kesäkuun alussa järjestetään lukupiirin piknik-kokoontuminen Suomenlinnassa. Silloin keskustellaan Antonio Gramscin pohjalta. Ajankohta ja materiaali ilmoitetaan myöhemmin.
perjantai 16. tammikuuta 2009
maanantai 12. tammikuuta 2009
Marxilaisuuden klassikkotekstien lukupiiri starttaa Helsingissä
Mitä tarkoittavat internationalismi ja opportunismi? Minkälaista sosialismia Friedrich Engels hahmotteli? Miksi Leninin mielestä on tärkeää lukea Marxia?
Marxilaisuuden klassikoiden lukupiirissä perehdytään mm. näihin sekä muihin edelleen ajankohtaisiin kysymyksiin Marxin, Engelsin, Leninin, Luxemburgin sekä Gramscin tekstien avulla. Piiri kokoontuu kevätkaudella joka kuukauden toisena torstaina.
Lukupiirissä jokaiselle osallistujalle jaetaan lyhyehkö marxilaisuuden klassikkoteksti, joka luetaan kotona. Yhteisissä kokoontumisissa keskustellaan tekstin herättämien ajatusten ja kysymysten pohjalta. Aikaisempaa klassikoiden tuntemusta ei tarvita. Keskustelujen vauhdittajana toimii toimittaja Marko Korvela.
Lukupiiri järjestäytyy torstaina 15.1. klo 17.30 SKP:n toimistolla Merihaassa, Haapaniemenkatu 7-9B, 9. kerros. Mukaan voi tulla myös myöhemmin keväällä.
Ensimmäisenä tekstinä helmikuun kokoontumista varten luetaan Karl Marxin teksti ”Gothan ohjelman arvostelua”, jonka TA:ssakin julkaistu esittely alla:
Saksan työväenliikkeessä vaikutti 1860-1870-luvuilla kaksi suuntaa. Lassallelaiset olivat saksalaisen sosialistin Ferdinand Lassallen seuraajia, vuonna 1863 perustetun Saksan Yleisen Työväenliiton jäseniä. Eisenachilaiset puolestaan kuuluivat Saksan Sosialidemokraattiseen Työväenpuolueeseen, jonka johdossa olivat August Bebel ja Wilhelm Liebknecht. Lassallelaiset ja eisenachilaiset olivat eri linjoilla muun muassa taktiikan kysymyksissä.
Karl Marx ja Friedrich Engels kritisoivat lassallelaisia ja pitivät heidän politiikkaansa opportunistisena ja pikkuporvarillisena. Sen sijaan eisenachilaiset sosialistit olivat omaksuneet Marxin ja Engelsin ajatuksia ja sovelsivat niitä omassa toiminnassaan.
Vuonna 1875, Saksan keisarikunnan syntymisen jälkeen ja työväenliikkeen laajetessa, molemmat puolueet yhdistyivät Gothan edustajakokouksessa yhtenäiseksi Saksan Sosialistiseksi Työväenpuolueeksi (myöhemmin Saksan Sos.dem. Puolue). Uudelle puolueelle laadittiin yhdistysohjelma, joka joutui tuoreeltaan Marxin kriittisen katseen alle.
Marx tyrmäsi Gothan ohjelman arvostelussa tekstin, joka hänen mielestään oli ”peräti kelvoton ja puoluetta demoralisoiva.” Marx käy kohta kohdalta läpi ohjelmaa ja esittää värikästä kritiikkiä melkeinpä jokaiseen lauseeseen. Ohjelma ei Marxin mielestä ollut tarpeeksi radikaali, vaan se oli työväenliikkeelle opportunistinen taka-askel.
Marx lähetti kritiikkinsä eisenachilaisen liikkeen johdolle, mutta teksti julkaistiin varsinaisesti vasta Die Neue Zeit –lehdessä 1890-1891, tosin Engelsin siistimänä versiona.
Gothan ohjelman arvostelu on hieno esimerkki siitä, miten tinkimätöntä Marxin politiikka oli. Marx huomauttaa myös, miten ”kaikkinainen todellisen liikkeen edistyminen on tärkeämpää kuin tusina ohjelmia.”
”Marxin teoksilla ei ole mitään virkaa kirjaston hyllyissä pölyttymässä, niitä pitää päästä lukemaan yhdessä muiden kanssa opintopiireissä. Pelkät neropattien löydökset ja elitistien keskustelukerhot eivät riitä.”
Dosentti Mikko Lahtinen
Marxilaisuuden klassikoiden lukupiirissä perehdytään mm. näihin sekä muihin edelleen ajankohtaisiin kysymyksiin Marxin, Engelsin, Leninin, Luxemburgin sekä Gramscin tekstien avulla. Piiri kokoontuu kevätkaudella joka kuukauden toisena torstaina.
Lukupiirissä jokaiselle osallistujalle jaetaan lyhyehkö marxilaisuuden klassikkoteksti, joka luetaan kotona. Yhteisissä kokoontumisissa keskustellaan tekstin herättämien ajatusten ja kysymysten pohjalta. Aikaisempaa klassikoiden tuntemusta ei tarvita. Keskustelujen vauhdittajana toimii toimittaja Marko Korvela.
Lukupiiri järjestäytyy torstaina 15.1. klo 17.30 SKP:n toimistolla Merihaassa, Haapaniemenkatu 7-9B, 9. kerros. Mukaan voi tulla myös myöhemmin keväällä.
Ensimmäisenä tekstinä helmikuun kokoontumista varten luetaan Karl Marxin teksti ”Gothan ohjelman arvostelua”, jonka TA:ssakin julkaistu esittely alla:
Saksan työväenliikkeessä vaikutti 1860-1870-luvuilla kaksi suuntaa. Lassallelaiset olivat saksalaisen sosialistin Ferdinand Lassallen seuraajia, vuonna 1863 perustetun Saksan Yleisen Työväenliiton jäseniä. Eisenachilaiset puolestaan kuuluivat Saksan Sosialidemokraattiseen Työväenpuolueeseen, jonka johdossa olivat August Bebel ja Wilhelm Liebknecht. Lassallelaiset ja eisenachilaiset olivat eri linjoilla muun muassa taktiikan kysymyksissä.
Karl Marx ja Friedrich Engels kritisoivat lassallelaisia ja pitivät heidän politiikkaansa opportunistisena ja pikkuporvarillisena. Sen sijaan eisenachilaiset sosialistit olivat omaksuneet Marxin ja Engelsin ajatuksia ja sovelsivat niitä omassa toiminnassaan.
Vuonna 1875, Saksan keisarikunnan syntymisen jälkeen ja työväenliikkeen laajetessa, molemmat puolueet yhdistyivät Gothan edustajakokouksessa yhtenäiseksi Saksan Sosialistiseksi Työväenpuolueeksi (myöhemmin Saksan Sos.dem. Puolue). Uudelle puolueelle laadittiin yhdistysohjelma, joka joutui tuoreeltaan Marxin kriittisen katseen alle.
Marx tyrmäsi Gothan ohjelman arvostelussa tekstin, joka hänen mielestään oli ”peräti kelvoton ja puoluetta demoralisoiva.” Marx käy kohta kohdalta läpi ohjelmaa ja esittää värikästä kritiikkiä melkeinpä jokaiseen lauseeseen. Ohjelma ei Marxin mielestä ollut tarpeeksi radikaali, vaan se oli työväenliikkeelle opportunistinen taka-askel.
Marx lähetti kritiikkinsä eisenachilaisen liikkeen johdolle, mutta teksti julkaistiin varsinaisesti vasta Die Neue Zeit –lehdessä 1890-1891, tosin Engelsin siistimänä versiona.
Gothan ohjelman arvostelu on hieno esimerkki siitä, miten tinkimätöntä Marxin politiikka oli. Marx huomauttaa myös, miten ”kaikkinainen todellisen liikkeen edistyminen on tärkeämpää kuin tusina ohjelmia.”
”Marxin teoksilla ei ole mitään virkaa kirjaston hyllyissä pölyttymässä, niitä pitää päästä lukemaan yhdessä muiden kanssa opintopiireissä. Pelkät neropattien löydökset ja elitistien keskustelukerhot eivät riitä.”
Dosentti Mikko Lahtinen
Tilaa:
Kommentit (Atom)
